Tunnilla puhuminen kielletty!

Tuntuuko sinusta joskus sille, että koulussa pidetään liian kovaa kuria? Luettuasi tämän blogitekstin mieti uudestaan, sillä nyt pääset kurkistamaan, millaista koulunkäynti oli 1960-luvulla Aila ja Jorma Rutin muistelemina.

Vanhoja oppikirjoja 1960-luvulta.

Kurin mukaista opetusta 

Aila Ruti on viettänyt omat kouluvuotensa Kankarin pienessä kansakoulussa, jossa ei hengailtu käytävillä kavereiden kanssa vaan opiskeltiin itsenäisesti ja kavereiden kanssa oltiin omalla vapaa-ajalla. Jorma Ruti on opiskellut myös kansakoulussa, mutta Kankaantaan, jossa luokka-asteet koostuivat a-, b- ja c-luokista. Aila Ruti kertoo, että koulussa oli vain kaksi luokkahuonetta, toinen 1.-3.-luokkia varten ja toinen 4.-6.-luokkalaisille. 

– Alaluokkaa opetti naisopettaja ja yläluokkaa miesopettaja, koska miesopettajan uskottiin pitävän parempaa kuria, mutta kyllä alaluokan opettajakin piti kuria ja herätti kunnioitusta. 

Digistä ei tietoakaan 

Koulupäivät tuohon aikaan eivät eroa pituudeltaan nykypäivän koulunkäynnistä, mutta herätykset olivat aikaisempia. Se ei haitannut useampaa, sillä yöunet säilyivät pitkinä, koska digiä ei ollut vielä tuohon aikaan keksitty. Ja illalla mentiin aikaisemmin nukkumaan. 

Kepillä sormiin, eikös joo 

Monikaan ei varmasti ole tietoinen, millaisia rangaistuksia tuohon aikaan koulussa oli, koska voisi luulla, että pienistäkin virheistä lyötiin karttakepillä sormille, mutta näin se ei ole. 

–Todellisuudessa laitettiin seisomaan pulpetin viereen tai nurkkaan, jos ei ensimmäisestä nöyryytyksestä ottanut oppia, ja pahimmassa tapauksessa joutui jälki-istuntoon, Rutit selittävät. 

– Jälki-istunnossa istuttiin ihan hiljaa miettimässä omia tekosia, Jorma Ruti lisää. 

Vastapainoksi hauskanpitoakin oli!

– Talvella kylmillä säillä laskettiin mäkeä ja leikittiin kukkulanvalloitusta, kesällä hippaa, Jorma Ruti kertoo. 

Kielten tärkeys 

Nykyään ensimmäisen kerran kieliä opitaan jo 3.-luokalla, isovanhempien aikaan siitä ei uskottu olevan vielä hyötyä. 

– Englantia opittiin ensimmäisen kerran kansalaiskoulun ensimmäisellä luokalla eli 7. luokalla, Aila Ruti muistelee. 

Kansakoulua voi verrata nykypäivän ala-asteeseen. Kansakoulun päätyttyä mentiin kansalaiskouluun, joka kesti kaksi vuotta, 7.- ja 8.-luokat. Jo kansakoulun viimeisillä luokilla sai pyrkiä keskikouluun, jossa opittiin ruotsia. Molemmat Rutit kävivät keskikoulun, mutta Aila Ruti päiväkoulun sijasta iltakoulun aikuisena, mutta samat asiat opittiin. 

 Aila Ruti asui vanhempiensa ja seitsemän sisaruksensa kanssa. 

– Vanhemmat olivat kiireisiä ja luottivat siihen, että lapset hoitavat opiskelunsa itsenäisesti. 

Jorma Rutin perheessä oli vain kolme lasta, ja vanhemmat olivat kunnianhimoisempia ja vaativat lapsiltaan erinomaisia arvosanoja. 

– Vaativia he olivat, Jorma Ruti tuumaa. 

 – Suurin muutos omiin kouluaikoihin verrattuna ovat olleet digitaaliset laitteet, Jorma Ruti arvelee.