Ehkä yhden mustan laatikon postaaminen Instagramiin ja sen jälkeen asian unohtaminen ei ratkaissutkaan kaikkea.
Maailma ei tänäkään päivänä ole tasa-arvoinen. Suomessa, “maailman onnellisimmassa maassa”, on moni asia tasa-arvon puolesta vielä täysin rikki: translait eivät vieläkään päde, lgbtq+:hun kuuluminen nähdään monessa perheessä “vääränä”, rasismi, seksismi ja kulttuurillinen omiminen ovat yleisiä ilmiöitä, ja Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille. Eivätkä naiset ole ainoa ongelmissa oleva sukupuoli. Toksinen maskuliinisuus vaikuttaa siihen, mitä mies saa tehdä tai sanoa säilyttäen silti kunniansa “miehenä”, muunsukupuolisuuden ongelmista puhumattakaan.
Moni ajattelee, että feminismin moraali on jyrätä kaikki miehet ja antaa naisten johtaa maailmaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan feminismi toimii jokaisen sukupuolen puolesta. Tämän vuoden International Womens Dayn eli Kansallisen naistenpäivän aikaan feminismin väärinymmärrys kävi jälleen ilmi. Kun ihmiset alkoivat pyörittää kampanjoita naisten seksuaalista häirintää vastaan, levisi netin puolella suuri “Not All Men” -kohu, joka oli täysin turha. Vaikka vain yksi neljästä miehestä ahdistelisi naisia seksuaalisesti elämänsä aikana, neljä neljästä naisesta joutuu sen kohteeksi elämänsä aikana, eikä se ole naisten vika. Hameen pituus tai ulkona myöhäänolo ei ole mikään syy.
Aloitusteksti viittaa “Black Lives Matter” -ilmiöön. Se trendasi isosti vuonna 2020, mutta kyseessä on kaikkea muuta kuin trendi. BLM oli mielenosoitus tummaihoisten oikeuksien puolesta. Tämä ei tarkoita, että vaaleat olisivat BLM:iä kannattavien mielestä yhtään vähemmän tärkeitä. Se on taistelua tasa-arvoisuuden, ei johtajuuden puolesta, täysin samalla tavalla kuin sukupuolien väliset ongelmat. Edelleen täysin samalla tavalla, tästäkin seurasi täysin turha kohu, joka syntyi väärinymmärryksestä: ”All Lives Matter”.
Lähiaikoina myös aasialaisiin kohdistuva viha on otettu puheeksi. Olet varmaan kuullut #StopAsianHatesta. Aasialaisiin kohdistuva rasismi on valitettavan yleinen ilmiö, ja lapsia jopa opetetaan nauramaan aasialaisten kulttuurille, kuten heidän kielilleen, ruoilleen ja ulkonäölleen. POC:itä (“people of colour”, suoraan suomennettuna “värillisiä ihmisiä”) on jopa tapettu ja pidätetty ilman kunnon syitä.
Maailma on tiivistettynä edelleen todella kieroutunut paikka. Tämän pituiseen tekstiin ei pysty kirjoittamaan puoliakaan siitä. Tietenkin me olemme paremmassa tilanteessa kuin aikaisemmin, mutta iso osa ihmisistä, jopa moni, joilla on oikeasti vaikutusvaltaa muihin, on sivistymätön näiden asioiden suhteen. Heidän pitäisi ymmärtää, että nämä asiat eivät ole valintoja. Ihonväri tai se, missä synnyt, sukupuoli tai seksuaalivähemmistöön kuuluminen eivät ole valintoja, eivätkä vähemmistöihin kuuluvat voi tehdä mitään itselleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.