Nuorten ongelmiin pitäisi tarjota apua

Oletko sinäkin jo pudonnut kärryiltä ja Wilma täyttyy punaisista merkinnöistä? Jos kärsit oppimisvaikeuksista tai vaikka masennuksesta, oletko pyytänyt apua? Entä oletko saanut sitä? Jokaisella nuorella ei mene koko ajan hyvin, mutta se ei välttämättä näy ulospäin. Miksi nuorten ongelmiin ei ole riittävästi apua tarjolla, eikä aiheesta puhuta julkisesti?

Mielestäni kaikki nuoret eivät saa tarpeeksi tukea ongelmissaan vapaa-ajalla eikä välttämättä koulussakaan. Esimerkiksi monelle nuorelle hakeutuminen psykologille tai koulukuraattorille voi olla liian iso kynnys. Jos nuorta kiusataan koulussa, koululla on velvollisuus puuttua asiaan. Välttämättä kiusaaminen ei näy ulkopuolisille, joten kiusattu voi tuntea olevansa yksin asiansa kanssa. Kiusattua voidaan myös haukkua ja uhkailla, että jos hän kertoo jollekin, hänelle käy huonosti. Se ei ole ok. Kiusaaminen jättää arvet, ja se voi vaikuttaa huonolla tuurilla aikuiselämässäkin. 

Myös tilastollisesti 20-25% nuorista kärsii mielenterveysongelmista, ja joka viides kouluvaikeuksista. Kouluilla pitäisi järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville ja huolehtia kipeinä olevien oppilaiden oppimisesta. Ennen luku oli vähemmän, nykyään avulle on suuri pula.

Ymmärrän kyllä joidenkin voivan olla sitä mieltä, että nuorten pitäisi aikuistua ja selvitä ongelmistaan itse. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että apua pitäisi tarjota ja saada ongelmiin niin vapaa-ajalla kuin koulussakin. 

Jokainen nuori tarvitsee tukea jossain vaiheessa nuoruutta. Ja jos nuori kokee tai on kokenut ahdistelua, väkivaltaa tai muita traumaattisia asioita elämässään, hän huomaa apua saaneena, ettei ole yksin asioidensa kanssa. Hän ei myöskään välttämättä saa mieluisaa työtä ja elämä ei osu kohdalleen, jos on nuoresta asti kärsinyt teveyteen tai mieleen liittyvistä ongelmista.

Jos koulu ottaisi koppia asiasta ja sen eteen, että avun hakeminen ja puhuminen ammattilaiselle ei olisi liian iso kynnys, asia voisi edistyäkin johonkin. Nuorten keskuudessa myös väkivalta ja itsetuhoisuus on lisääntynyt harmittavalla määrällä. Jos pahaa oloa voisi purkaa ammattilaisiin tai muuttaa sen hyvään fiilikseen, nuorillakin olisi parempi olla. Näyttäisikö monen nuoren tulevaisuus jo valoisammalta, jos ei olisi yksin vaan saisi vaikka kaverilta tai alan ammattilaiselta apua?

Siiri